Lauran Peuhkurin sivusto

Tsipraksen ruletti ja eurokriisi

| 0 comments

Euroopan rahaliiton nitinä liitoksissaan on kuulunut jo vuosia. Rahaliittoon kuuluminen on tuonut pienelle valuutta-alueelle, kuten markkasuomi oli, vakautta hintoihin ja lainaa edullisella korolla. EMU:n rakenteelliset haasteet ja arkirealismi puskivat silmille suuren yleisön tietoisuuteen vasta USA:n finanssikriisin jälkeen. Muutama vuosi on nyt eletty tätä uutta ”tukipakettiaikaa”. Euroaluetta perustettaessa sovittiin rahapolitiikan harmonisoinnista, mutta finanssipolitiikan (eli julkisten valtion kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen) osalta valta jätettiin kansallisiin käsiin. Euroopan valuutta-alueen kriisi on osin johtunut siitä, että kansallista kulutusta ja etuisuuksia on rahoitettu yhteisen rahapolitiikan tuottamalla edullisella velalla. On siis otettu syömävelkaa entisen päälle. Kreikan tapauksessa kyse on erityisesti tästä ilmiöstä. Mutta halpa laina on aiheuttanut valtioiden syliin kaatuvia ongelmia myös muissa maissa sekä yksityissektorilla ja kotitalouksissa.

Ensimmäisten eurokriisin merkkien ilmettyä selvisi myös, se että Kreikan tie euromaaksi on ollut hyvin hämyinen ja sisältänyt jopa väärän tiedon antamista maan taloudellisest tilanteesta. Näinä viime päivinä joku keskustelija kysyi twitterissä, onko vaaka tasan kun Kreikka on velkaa Euroopalle valuuttaa mutta Eurooppa on Kreikalle kiitollisuuden velassa koko länsimaisen sivistyksen. Kyse ei ole nyt siitä, kyse on yhteisössä toimimisesta. Eurojärjestelmän ja koko valuutan uskottavuus riippuu luottamuksesta sekä yhteisön sisäpuolella että sen ulkopuolella.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ei näytä (edelleenkään) vakuuttaneen yhteisöä siitä, että hänen maansa ja kansansa on valmis velkojien taholta vaadittaviin toimiin. Hän sai asemansa ja vaalivoiton lupaamalla Kreikkalaisille, että hallitus neuvottelee inhimillisemmän tien ulos kriisistä. Syriza lupasi, että Kreikka ei enää nöyryytetä. Tämän mandaatin turvin tulosta velkojien kanssa ei kuitenkaan tullut. Suuri lainaerä jäi maksamatta kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Euroopan keskuspankin saatavat ovat vielä saamatta. Eräpäivä on ensi viikon maanantaina.

Kun sopua ei uuden hallituksen ponnistuksista huolimatta löytynyt ja tilanne kiristyi entisestään, järjestettiin kansanäänestys. Tämä äänestystulos, johon pääministeri nojasi saattoi euroryhmän jäsenet raivon partaalle. Kreikan pankit suljettiin ja nostorajoitukset tulivat voimaan, jotta järjestelmä voisi estää (tai hidastaa) talletusten joukkopaon. Valtiovarainministeri vaihtui lennossa julkisuuteen annettujen tietojen mukaan velkojien toiveesta. Ensimmäistä kertaa eurokriisin historiassa EU-tahot keskustelivat Kreikan mahdollisesta euroerosta ns. Grexit -vaihtoehdosta.

Eilen 13.6.2015 Euroopan valtioiden johdon maratonkokouksen jälkeen on ilmoitettu saavutetun neuvotteluratkaisu. Kreikalle ryhdytään valmistelemaan uutta tukipakettia sillä ehdolla, että maan parlamentti hyväksyy nopeutetulla aikataululla vaaditut keskeiset uudistukset. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen kuvasi tilannetta tuoreeltaan siten, että Kreikka on saatettu holhoukseen. Kansainvälisessä mediassa asiasta on uutisoitiin näyttävästi. BBC:n uutisessa pidettiin todennäköisenä, että tämä ruletti maksaa Tsiprasille tämän aseman ja johtaa Kreikan ennenaikaisiin vaaleihin. Seuraava askel on Kreikan parlamentin käsittely jo huomenna – keskiviikkona. Tällöin tulee saada ulos päätös, joka vahvistaa maan sitoutumisen euroryhmän asettamiin ehtoihin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on suhtautunut kriittisesti Kreikan lainoittamiseen. Sari Essayahin mukaan on Kreikan euroeron ja uuden pikapaketin välissä olemassa kolmas tie. Huominen tulee olemaan jännittävä etappi. Rivit ovat rakoilleet tuoreeltaan jo Kreikan hallituksessa. Mitä sanoo Kreikan parlamentti?

Euroopan Union taustalla on kaksi suurta tavoitetta: rauhan ja vakauden säilyttäminen poliittisestia ja taloudellisesti. Taustalla ovat repivät maailmansodat, jotka jakoivat Euroopan kipeällä tavalla. EU:n uskottavuus on nyt koetteella monin tavoin. Unioni on lähtenyt tukipakettien myötä kulkemaan yhteisvastuullisuuden tietä, joka johtaa yhtä tiiviimpään taloudelliseen integraatioon. Onko yhtään pidempään enää mahdollista kulkea kahta tietä: kunnioittaa kansallisvaltioiden suvereniteettia ja demokraattista päätöksentekoa, ja samalla luovuttaa enemmän valtaa EU:lle?

Vastaa