Lauran Peuhkurin sivusto

14.7.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Tsipraksen ruletti ja eurokriisi

Euroopan rahaliiton nitinä liitoksissaan on kuulunut jo vuosia. Rahaliittoon kuuluminen on tuonut pienelle valuutta-alueelle, kuten markkasuomi oli, vakautta hintoihin ja lainaa edullisella korolla. EMU:n rakenteelliset haasteet ja arkirealismi puskivat silmille suuren yleisön tietoisuuteen vasta USA:n finanssikriisin jälkeen. Muutama vuosi on nyt eletty tätä uutta ”tukipakettiaikaa”. Euroaluetta perustettaessa sovittiin rahapolitiikan harmonisoinnista, mutta finanssipolitiikan (eli julkisten valtion kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen) osalta valta jätettiin kansallisiin käsiin. Euroopan valuutta-alueen kriisi on osin johtunut siitä, että kansallista kulutusta ja etuisuuksia on rahoitettu yhteisen rahapolitiikan tuottamalla edullisella velalla. On siis otettu syömävelkaa entisen päälle. Kreikan tapauksessa kyse on erityisesti tästä ilmiöstä. Mutta halpa laina on aiheuttanut valtioiden syliin kaatuvia ongelmia myös muissa maissa sekä yksityissektorilla ja kotitalouksissa.

Ensimmäisten eurokriisin merkkien ilmettyä selvisi myös, se että Kreikan tie euromaaksi on ollut hyvin hämyinen ja sisältänyt jopa väärän tiedon antamista maan taloudellisest tilanteesta. Näinä viime päivinä joku keskustelija kysyi twitterissä, onko vaaka tasan kun Kreikka on velkaa Euroopalle valuuttaa mutta Eurooppa on Kreikalle kiitollisuuden velassa koko länsimaisen sivistyksen. Kyse ei ole nyt siitä, kyse on yhteisössä toimimisesta. Eurojärjestelmän ja koko valuutan uskottavuus riippuu luottamuksesta sekä yhteisön sisäpuolella että sen ulkopuolella.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ei näytä (edelleenkään) vakuuttaneen yhteisöä siitä, että hänen maansa ja kansansa on valmis velkojien taholta vaadittaviin toimiin. Hän sai asemansa ja vaalivoiton lupaamalla Kreikkalaisille, että hallitus neuvottelee inhimillisemmän tien ulos kriisistä. Syriza lupasi, että Kreikka ei enää nöyryytetä. Tämän mandaatin turvin tulosta velkojien kanssa ei kuitenkaan tullut. Suuri lainaerä jäi maksamatta kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Euroopan keskuspankin saatavat ovat vielä saamatta. Eräpäivä on ensi viikon maanantaina.

Kun sopua ei uuden hallituksen ponnistuksista huolimatta löytynyt ja tilanne kiristyi entisestään, järjestettiin kansanäänestys. Tämä äänestystulos, johon pääministeri nojasi saattoi euroryhmän jäsenet raivon partaalle. Kreikan pankit suljettiin ja nostorajoitukset tulivat voimaan, jotta järjestelmä voisi estää (tai hidastaa) talletusten joukkopaon. Valtiovarainministeri vaihtui lennossa julkisuuteen annettujen tietojen mukaan velkojien toiveesta. Ensimmäistä kertaa eurokriisin historiassa EU-tahot keskustelivat Kreikan mahdollisesta euroerosta ns. Grexit -vaihtoehdosta.

Eilen 13.6.2015 Euroopan valtioiden johdon maratonkokouksen jälkeen on ilmoitettu saavutetun neuvotteluratkaisu. Kreikalle ryhdytään valmistelemaan uutta tukipakettia sillä ehdolla, että maan parlamentti hyväksyy nopeutetulla aikataululla vaaditut keskeiset uudistukset. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen kuvasi tilannetta tuoreeltaan siten, että Kreikka on saatettu holhoukseen. Kansainvälisessä mediassa asiasta on uutisoitiin näyttävästi. BBC:n uutisessa pidettiin todennäköisenä, että tämä ruletti maksaa Tsiprasille tämän aseman ja johtaa Kreikan ennenaikaisiin vaaleihin. Seuraava askel on Kreikan parlamentin käsittely jo huomenna – keskiviikkona. Tällöin tulee saada ulos päätös, joka vahvistaa maan sitoutumisen euroryhmän asettamiin ehtoihin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on suhtautunut kriittisesti Kreikan lainoittamiseen. Sari Essayahin mukaan on Kreikan euroeron ja uuden pikapaketin välissä olemassa kolmas tie. Huominen tulee olemaan jännittävä etappi. Rivit ovat rakoilleet tuoreeltaan jo Kreikan hallituksessa. Mitä sanoo Kreikan parlamentti?

Euroopan Union taustalla on kaksi suurta tavoitetta: rauhan ja vakauden säilyttäminen poliittisestia ja taloudellisesti. Taustalla ovat repivät maailmansodat, jotka jakoivat Euroopan kipeällä tavalla. EU:n uskottavuus on nyt koetteella monin tavoin. Unioni on lähtenyt tukipakettien myötä kulkemaan yhteisvastuullisuuden tietä, joka johtaa yhtä tiiviimpään taloudelliseen integraatioon. Onko yhtään pidempään enää mahdollista kulkea kahta tietä: kunnioittaa kansallisvaltioiden suvereniteettia ja demokraattista päätöksentekoa, ja samalla luovuttaa enemmän valtaa EU:lle?

28.5.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Hallituksen linjaukset hyvinvointiriski pitkäaikaissairaille

Hallitus suunnittelee merkittäviä 150 miljoonan euron säästöjä lääkekorvauksiin, mutta leikkausten toteutustapa on vielä auki. Työelämästä syrjäytyneet sairaat ja senioriväestö ovat valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Välttämättömien lääkekustannusten nousu aiheuttaa selkeän riskin, että useat potilaat jättävät lääkkeet ottamatta. Täten sairaus etenee ja potilaan vointi huonee, jolloin tilanteen hoito maksaa jatkossa huomattavasti enemmän.

Myös ruokavaliokorvaus poistetaan, vaikka esim. keliakiaa sairastavien on syötävä kalliita kotimaisia viljoja korvaavia tuotteita pysyäkseen toimintakuntoisina. Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan ainoastaan ruokavaliohoito.

Samaan aikaan kun trendinä on erikoissairaanhoidon palveluiden yhä suurempi keskittäminen, hallitus leikkaa lisäksi taksi-matkakorvauksia sekä pienentää joukkoliikennetukea. Tämä koskee kipeimmin mm. haja-asutusalueilla yksin asuvia vanhuksia, joilla ei ole saatavissa kyytiä terveydenhuoltoon naapureilta tai sukulaisilta.

Hallitus ilmaisee haluavansa tukea työntekoa ja myös osatyökykyisten työelämään osallistumista, mutta samalla heikentää panostusta työkyvyn ylläpitämiseen perumalla AURA-uudistuksen. Peruttavan uudistuksen tavoitteena oli tukea työssäkäyvien kuntoutuksen räätälöintiä yksilökohtaisesti ja yksilön oman työn erityistarpeet huomioivasti, sekä tiivistää työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä kuntoutusprosessissa. Hallituksen ohjelmaan sisältyy myös työssäkäyville sairausloman omavastuiden tiukentaminen.

Tällä hetkellä Suomen terveydenhoitojärjestelmä ja Kelan tukijärjestelmä mahdollistavat sen, että moni pitkäaikaissairas kykenee osallistumaan työelämään täysiaikaisesti. Sairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon panostamalla voidaan parantaa sekä inhimillistä hyvinvointia että luoda pitkällä tähtäimellä edellytyksiä paremmalle talouden tilalle.

22.4.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Pohdintaa vaalituloksesta

Kristillisdemokraatit keräsivät kevään vaaleissa hieman yli 105 000 ääntä. Lämmin kiitos kaikille meitä äänestäneille ja ehdokkaille tukijoukkoineen, sekä muille, jotka olivat tavalla tai toisella mukana kevään vaalityössä! Onnittelut valituille kansanedustajille!

Vaalitulos oli puolueelle isku vyön alle. Ainoa vaalipiiri, jossa onnistuimme kasvattamaan äänimääräämme edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna oli Savo-Karjala ja siellä menestykseen siivitti Sari Essayahin valtava henkilökohtainen suosio, joka oli odotettavissa. Savo-Karjalassa tehtiin kuitenkin myös tiimityötä reippaassa yhteishengessä, mikä loi kentälle iloisen odottavaa tunnelmaa. Kaikkialla muualla äänimäärät putosivat verrattuna vaaleihin 2011. Hallitustyö painaa kannatusta kenties, mutta osin tulosta selittää myös erittäin vaikea kilpailutilanne sekä yleisesti että paikallisesti.

Istuvista kansanedustajista Päivi Räsänen ja Peter Östman ainoina onnistuivat pitämään paikkansa Hämeen ja Vaasan vaalipiireissä. Uudenmaan ja Pirkanmaan listoilla tulosta oli jännitettävä viime metreille. Uusiksi kansanedustajiksi tulivat valituksi Antero Laukkanen ja Sari Tanus. Näissä kansanedustajan saaneissa piireissä kaikkien ehdokkaiden kova vaalityö oli edellytys kansanedustajan paikan saamiseksi, kahdessa viimeksi mainitussa aivan erityisesti.

Kaakkois-Suomi on puolueen perinteisesti vahvaa kannatusaluetta ja lopulta edustajan paikan menettäminen juuri täältä oli shokkihoitoa. Emme tällä kertaa pystyneet keräämään riittävästi ääniä suurimpien kaupunkien Kouvolan ja Lappeenrannan alueella. Ehdokkaat tekivät kuitenkin kovasti työtä kautta piirin, eikä tunnelma vaaliteltoilla antanut viitteitä tällaisesta lopputuloksesta. Uuden vaalipiirin dynamiikasta on opittavaa tulevan varalle.

Kovaa työtä tehtiin itseään säästämättä myös muissa vaalipiireissä, josta edustajaa ei nyt saatu. Erityinen kiitos kaikille teille! Tosiasia on se, että 3,5% kannatuksella parempaa tulosta ei puolueena oikein voi odottaa. Toivon vilpittömästi, että tämä on pohjakosketus, josta voimme alkaa rakentaa kaiken oppimamme päälle kannatuksen kasvua. Erityismaininnan ansaitsevat myös KD Nuoret, joilla oli vaaleissa ehdolla monta valovoimaista ehdokasta ja jotka hyödynsivät ennakkoluulottomasti populaarikulttuuria ja modernia viestintää omassa kampanjassaan ‪#‎nuoretvaltaan‬

Kaikkien osaamista ja rohkeutta tarvitaan nyt eteenpäin menoon!

Julkaistu ensimmäisen kerran Facebook-sivuillani:

https://www.facebook.com/pages/Laura-Peuhkuri/186128124757412?fref=nf

1.3.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Rohkeasti vaalikevääseen

Kristillisdemokraattien kevään vaalien teema on ROHKEUS. Tuleva eduskuntakausi ei tule olemaan helppo. Suomi on saatava yhteistyöllä takaisin kestävälle tielle. Tarvitaan rohkeita ja pitkälle katsovia ratkaisuja.

ROHKEUS rakentaa tulevaisuutta

teema-kasvu-02

 

Kristillisdemokraatit arvostavat perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä. Heillä tulee myös olla vapaus päättää, miten lastenhoito järjestetään. Kasvatustyö sekä perheissä että koulutusjärjestelmässä on yhteiskunnalta investointi tulevaisuuteen.

ROHKEUS luoda kasvua

teema-rakentaa-04

 

Kristillisdemokraatit ovat laatineet kattavan yrittäjyysohjelman. Yrittäjät ovat yhteiskunnassa toimijoita, jotka luovat kasvua ja työllistävät. KD haluaa panostaa näiden kasvun mahdollistajien edellytyksiin tehdä työnsä hyvin. Suomen talouden kasvu edellyttää tasapainoista elinkeinorakennetta, jossa pk-yritysten rooli on nykyistä suurempi.

ROHKEUS edistää turvallisuutta

teema-turvallisuus-02

 

Turvallisuuden peruspilarina on vastuu lähimmäisestä. Syrjäytymisen ehkäisy ja turvallinen vanhuus ovat tärkeitä tavoitteitamme. Suomen turvallisuuteen panostetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti mahdollistamalla riittävät voimavarat niin puolustusvoimille kuin myös poliisille ja oikeuslaitokselle.

Lisätietoa vaaliteemoistamme ja ohjelmastamme sekä ehdokkaistamme saat täältä

http://www.kd.fi/vaalit2015/