Lauran Peuhkurin sivusto

16.9.2016
by Laura Peuhkuri
Kommentit pois päältä artikkelissa Eduskuntaryhmän vierailu ja energiakysymys

Eduskuntaryhmän vierailu ja energiakysymys

Energia on noussut jälleen viime aikoina keskusteluun säiden, kuten kesämyrskyn, aiheuttamien sähkönjakelun ongelmien takia. Nyky-yhteiskunta on hyvin riippuvainen häiriöttömästä energian – erityisesti sähkön – tuotannosta ja jakelusta. Energiaverkkoja ja tuotantomuotoja kehittämällä voidaan vastata moniin haasteisiin, kuten vähentää energiantuotannon aiheuttamia päästöjä ja lisätä huoltovarmuutta. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa johtuu energiantuotannosta ja tämä on siksi ilmastonmuutoksen hillinnän avainkysymys.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kävi 1.-2.9.2016 Kaakkois-Suomessa pidetyn kesäkokouksensa yhteydessä tutustumassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatutkimukseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdään Suomen johtavaa tutkimusta nykyisistä ja tulevaisuuden energiajärjestelmistä. Täällä kehitetään myös kansainvälisesti kiinnostavia uusia menetelmiä ja laitteistoja. Rohkea profiloituminen on kirkastanut imagoa kansainvälisesti. Lähiyliopistosta saa olla ylpeä! Politiittisessa päätöksenteossa on syytä ennakoida käytännön tasolla teknologian tuomat uudet mahdollisuudet mm. varautua sähköautojen laajamittaiseen käyttöönottoon lähitulevaisuudessa.

Sari Tanus ja Laura Peuhkuri

Kansanedustaja Sari Tanuksen kanssa LUT:n aurinkokatosten luona. Kuva Jukka Salmi.

Myös energiakysymyksen yhteiskunnallisiin puoliin tulee kiinnittää huomiota. Puolueessa toimii myös energia- ja ympäristöpolitiikan teemaryhmä, joka pyrkii tuomaan poliittisen päätöksenteon tueksi uusia näkökulmia. Toimin tuon ryhmän puheenjohtajana. Uuden teknologian ja uusien järjestelmien kehittäminen voi tuoda Suomelle merkittävää vientituloa tulevaisuudessa, koska hyville ratkaisuille on globaalit markkinat.

Vuoden 2014 polegaattimatkalaisia YK:n päämajan edustalla

24.10.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Ajankohtaista – YK:n juhlapäivän mietteitä

Tasan 70 vuotta sitten 24.10.1945 perustettiin San Franciscossa YK-järjestö edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Takana oli toisen maailmansodan hävitys ja YK perustettiin korvaamaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen toiminut Kansainliitto. Perustajajäsenet olivat toisen maailmansodan voittajamaita. Myöhemmin jäseniksi tuli muitakin. Suomi haki jäsenyyttä jo 1947, mutta poliittisist syistä hyväksyttiin jäseneksi vasta 1955. Kolmatta maailmansotaa ei ole tullut: YK:n ansiosta vai siitä huolimatta…?

Sain vuosi sitten mahdollisuuden osallistua kristillisdemokraattien edustajana Ulkoministeriön vuosittain järjestämälle ns. polegaattimatkalle. Mukana oli edustus kustakin Suomen eduskuntapuolueesta, sekä kansalaisjärjestöjen edustaja.

Vuoden 2014 polegaattimatkalaisia YK:n päämajan edustalla

Vuoden 2014 polegaattimatkalaisia YK:n päämajan edustalla

Viikon matkaohjelma oli hyvin tiivis – vietimme kolme päivää New Yorkissa ja kolme päivää Washington D.C.:ssä. Paitsi YK:hon tutustuimme myös Suomen kaupalliseen edustustoon, Columbian yliopistoon sekä YK:ta lähellä oleviin ajatushautomoihin. Washingtonissa kohteina oli Suomen suurlähetystö, State Capitol ja USA:n poliittinen järjestelmä, tapasimme mm. senaattoreiden avustajia, sekä tutkijoita. Vierailimme myös kansainvälisessä valuuttarahastossa, IMF ja maailmanpankissa. Tässä keskityn kuitenkin YK-asiaan, joka nyt on päivän ajankohtainen aihe.

Viime aikoina on paljon puhuttu Suomi-kuvasta ulkomailla, kehitysyhteistyövarojen leikkauksista ja kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. YK-instituutio on ainoa foorumi, jossa lähes kaikki maailman valtiot pääsevät ns. samaan pöytään keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja ongelmista. Työ YK-päämajassa on paljolti kokouksia ja neuvotteluja, erilaisten intressien yhteensovittamista. Järjestön pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö. Nykyinen järjestön kahdeksas pääsihteeri Ban Ki-Moon on toiminut tehtävässä vuodesta 2006. Hänen alaisuudessaan työskentelee noin 14 000 asiantuntijaa. Ki-Moon on kaudellaan tehnyt useita aloitteita järjestön toiminnan uudistamiseksi vastaamaan nykyisen maailmantilanteen haasteita.

Kuunteluoppilaana turvallisuusneuvoston istunnossa 21.10.2014

Kuunteluoppilaana turvallisuusneuvoston istunnossa 21.10.2014

Suomella on lähellä YK:n päämajaa oma pysyvä edustusto, jota johtaa Suomen YK-suurlähettiläs. Tällä hetkellä virkaa hoitaa Kai Sauer. Virkamiehet hoitavat asioita pitkälti itsenäisesti, mutta poliittisesti haasteellisimpiin kysymyksiin haetaan Suomesta poliitista ohjausta. Suomalainen osaaminen ja maine mm. rauhanvälitystyössä on tunnustettua. Useita suomalaisia diplomaatteja toimii korkeissa viroissa myös YK:ssa. Viimeisin aivan hiljattainen nimitys on Laura Londenin valinta apulaispääsihteeriksi.

Tänä päivänä monet kiperät ongelmat ovat kansainvälisiä ja luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. Kansainvälinen terrorismi, pakolaisuus, nälänhätä, luonnonkatastrofit ja erilaiset ympäristöongelmat muutamia esimerkkejä. Näiden torjumiseksi on tärkeä tehdä tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. YK:n omien toimien ohella lukuisat YK:n alaiset järjestöt tekevät paljon ruohonjuuritason työtä kautta maailman. Eräs tällainen on UN Women (YK:n naisjärjestö), joka toimii sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien hyväksi. Toiminnan painopisteitä ovat mm. johtajuus, taloudelliset mahdollisuudet, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, naisten rooli rauhantyössä konfliktialueilla, sekä naisten tarpeet huomioiva julkinen talous eri maissa. Monelle tuttu on myös YK:n lastenjärjestö UNICEF tai YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Palanen Berliinin muuria YK-alueen rauhan puistossa, New York

Palanen Berliinin muuria YK-alueen rauhan puistossa, New York

Nyt jos koskaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä – onnea YK!
If ever, today we need international cooperation – happy birthday UN!

 


 

29.8.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Uuden aika Kristillisdemokraateissa – puoluekokous Savonlinnassa

Puheenvuoroni puoluekokouksen yleiskeskustelussa 29.8.2015.

Hyvät KD-ystävät,

Kiitos puolueen vastuunkantajille, eduskuntaryhmälle ja työntekijöille yhteistyöstä varapuheenjohtajakaudellani. Lämpimät onnittelut uudelle puheenjohtajistolle! Olen sitoutunut jatkamaan kanssanne yhteistä työtä, olen käytettävissä taustatukenanne ja rukoilen puolestanne. Ja arvoisa puoluekokousväki, antakaa tukenne ja hyödyntäkää niiden upeiden ehdokkaiden osaamista sekä sitoutumista, jotka eivät eilen tulleet valituiksi tehtäviin. He tarvitsevat nyt teidän kannustustanne.

Uuden puheenjohtajamme Sari Essayahin johdolla puolue lähtee nyt eteenpäin. Tämä aika vaatii poikkeuksellista kykyä poliittisilta johtajilta. Suomi on tuuliajolla, maailma levoton ja kareja on joka puoluella. Kristillisdemokraattien vastuulla on tuoda uskottava ja luotettava poliittinen vaihtoehto rakkaalle isänmaallemme. Meidän ei tarvitse tarjota uhkakuvia, kyllä ihmiset ovat jo riittävän ahdistuneita ilman meitäkin. Olen kirjaimellisesti kulkenut Sarin rinnalla monissa kampanjatilaisuuksissa ja tämä on vakuuttanut ainakin minut siitä, että tässä on nainen, jota johtaa usko, toivo ja rakkaus. Palvelevaa johtajuutta, sitä me tarvitsemme kipeästi kaikissa puolueen tehtävissä. Tekee välillä kipeää alistaa oma kunnianhimo ja visio, yhteisen edun ja näyn alle. Totesin puoluekokousesitteessä ”Kristillinen ihmiskäsitys on myös realistinen. Ihmisellä on vapaus valita hyvä, mutta ei aina toimi niin.”

Arvoisa puoluekokousväki

Sari Essayahin sana puolueen sydämestä osui ja upposi. Kristillisdemokraatin sydän ei saa koskaan jäädä kylmäksi. ”Yli kaiken varottavan, varjele sydämesi sillä sieltä elämä lähtee.” Me tarvitsemme uudistusta sekä ihmisinä että poliittisena liikkeenä. Vain tätä kautta voimme kasvaa kestävästi. Kiitos. Tack.

27.8.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Tuemme Lauran uudelleenvalintaa KD:n varapuheenjohtajistoon

”Tuemme Lauran uudelleenvalintaa Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajistoon.
Lauran uudelleenvalinta tuo puheenjohtajistoon jatkuvuutta ja kokemusta. Laura on mielestämme osaava, kyvykäs ja innostunut. Luovat ratkaisut ja uudenlainen ajattelu ovat myös hänen vahvuuksiaan. Laura on osoittautunut rohkeaksi vastuunkantajaksi eikä pelkää koviakaan haasteita.”

Marjatta ja Reijo Moilanen, Lappeenranta

”KD tarvitsee Lauraa, koska hän hallitsee ympäristö- ja energiapolitiikan asiakysymykset. Emme voi tehdä KD:ssa uskottavaa politiikka ja samalla olla vastuussa Suomen kehityksestä ilman asiaosaamista. Laura on motivoitunut, ystävällinen, tehokas visionääri, joka uskaltaa haastaa ja laittaa itsensä likoon puolueen hyväksi. Laura on arvopoliitikko, jota arvostetaan omassa puoluejohdossa ja aina yli puoluerajojen. Lääkäreitä, opettajia ja pappeja on Continue Reading →

26.8.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

KD Tidningen frågade viceordförandekandidater – så här svarade Laura

Fråga 1) Hur kommer du att påverka att KD blir ett 10% parti inom de närmaste fyra åren?

Jag vill kämpa fältorganisationen – vi skall själv vara motiverade för att få nya människor att delta i vår verksamhet. Organisationens verksamhet skall analyseras genom målsättningar. Hurdan organisation ger oss bästa förutsättningar för tillväxt? Här bör vi ha öppen diskussion och vara beredda att utveckla alla partiets delar. Det är viktigt att säkra att partiets lokalavdelningar har både redskap och möjligheter att hålla fast vid nya medlemmar. Tillväxt av understöd kommer att medföra nya aktiver, men nya aktiver kan också medföra nytt understöd.

Vi måste uppnå en krets av glädje och positivt tankesätt. Jag vill förstärka partiets diskussionskultur och utmana vårt folk att ha tålamod mot de som tänker annorlunda. Det behöver vi för att växa på ett hållbart sätt.

Fråga 2) Är du mera en visionär eller en praktisk aktör? Argumentera kort.

Om jag måste välja bara en, är jag nog en visionär. I föreningsarbetet har jag haft bästa erfarenheter när jag fått jobba tillsammans med en mera praktiskt orienterad partner. Under mitt jobb som konsult, företagsexpert och projektledare har jag nog förstås jobbat med så väl planering som med att förverkliga idéer. Jag vill se KD bli ett alternativparti som tas med allvar. Vi måste ta vår plats som ett parti som förnyar det finska samhället och också den politiska verksamhetskulturen.

Fråga 3) Vad är det värdefullaste i Kristdemokraterna?

Det vi inte kan ge upp är vår ideologi. Kristdemokratin är en skild politisk ideologi som uppskattar individens frihet och ansvarighet, värdet av närsamfunden t.ex. familjen, och en ekonomiskt hållbar och mänsklig förvaltning av naturen. I värdegrunden anser jag människouppfattningen som det viktigaste. Människovärde kan inte räknas i pengar. Det kristna sättet att se en människa är realistisk. Människan har alltid friheten att välja det goda, men gör inte alltid så. I denna operfekta värld är det viktigt för en ansvarig politik att försäkra att samhället funktionerar även om människorna ibland är svaga att göra goda beslut.

Fråga 4) Vad anser du att vara centralt i viceordförandens jobb? Till vilka uppgifter har du mest fördelar?

Viceordföranden skall stöda partiledningen med att tillverkliga partiets mission. Ett gott samarbete mellan alla partiets delar och aktiver på fältet är viktigt. Under pågående perioden hade alla viceordföranden sina ansvarsområd som var en kombination av partiets intressen och våra personliga kunskaper.
Jag anser att partiordförandenas uppgifter bör ses först som en helhet: Vad behöver partiet mest just nu? De kommande två år är viktiga för att förbereda partiet för det kommande riksdagsvalet. Under perioden är partiet i opposition och det är möjligt att lyfta profil med skarpa politiska öppningar som utmanar regeringen, men bjuder på realistiska alternativ. Jag tänker att tillsvidare har riktningen varit rätt. Nu krävs just det mod som användes som slogan vid riksdagsvalet. Partiledningen skall ha en konsistent uppfattning av strategiska huvudlinjer.

Det är bra att viceordföranden, så långt som möjligt, deltar vid riksdagsgruppets verksamhet. Vid det har jag varit aktiv i under min viceordförandeperiod. Riksdagsgruppen och partiet har olika resurseringar och delvis en skild verksamhetsroll. Politiken är ändå inte ett individsport, vi skulle inte ha en ända riksdagsledamot utan partiföreringsfältets jobb. Fältet skall ha en stark representation vid partiledningen. Så bygger vi också ett starkt stöd och samarbete mellan riksdagsledamöter och fältet.

Jag har tillbringat relativt mycket tid med specialorganisationer strax efter att blivit vald som viceordförande. KD Unga, KD Kvinnor och KD Svenska har alla sina starkheter och kunskaper som partifolket inte vet tillräckligt mycket om. Vi skall fördjupa samarbetet mellan partiorganisationen och specialorganisationer. Det har tagits första lovande steg mot det i några kretsorganisationer. Utan att satsa på de unga, har vi ingen framtid som organisation. Vi måste få unga att ställa upp som kandidater vid kommunalvalet och vid eventuell framgång fortsättningsvis nå ansvarliga positioner i kommunalpolitiken.

Min starka sida som viceordförande är att jag har förpliktat mig till partiet och dess målsättningar. Jag är en kristdemokrat eftersom kristdemokratin är den närmaste och naturligaste ideologin för mig. En hållbar värdegrund är en stadig utgångspunkt för ansvarig beslutsättning.

24.8.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

KD-lehti kysyi varapuheenjohtajaehdokkailta – näin Laura vastasi

Kysymys 1) Miten omalta osaltasi pyrit vaikuttamaan, että KD:stä tulisi 10 % puolue seuraavan neljän vuoden aikana?

Haluan innostaa kenttää – meidän pitää olla itse innostuneita, että saadaan uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Järjestön toimintaa on tarkasteltava tavoitteiden kautta. Millaisella organisaatiolla pääsemme parhaiten kasvu-uralle? Tässä on otettava avoimen keskustelun ja kehittämisen kohteeksi kaikki puolueemme toiminnan osa-alueet. On tärkeää varmistaa, että osastoilla on käytännöt ja välineet sitouttaa uudet tulijat. Kannatuksen kasvu tulee tuomaan puolueelle myös uusia jäseniä ja päinvastoin eli uudet jäsenet tuovat lisäkannatusta.

Meidän on päästävä ilon ja rohkeuden positiivisuuden kehään. Haluan vahvistaa puolueen sisäistä keskustelukulttuuria ja erilaisuuden hyväksymistä. Tätä tarvitaan, jotta voimme kasvaa kestävällä tavalla.

Kysymys 2) Oletko enemmän visionääri vai käytännön toimija? Lyhyt perustelu.

Jos pitää valita vain toinen, olen enemmän visionääri. Järjestötyöstä paras kokemukseni on ollut tilanteista, jossa olen toiminut työparina ns. tekijäihmisen kanssa. Viidentoista vuoden työurani aikana olen asiantuntijatehtävissä tottakai joutunut tekemään sekä suunnittelua että toteutusta. Minulla on näky KD:sta vakavasti varteenotettavana vaihtoehtopuolueena. Meidän on otettava oma paikkamme suomalaisen yhteiskunnan ja poliittisen toiminnan uudistamisessa.

Kysymys 3) Mitä näet luovuttamattomana Kristillisdemokratiassa?

Luovuttamatonta on aateperusta. Kristillisdemokratia on itsenäinen poliittinen aate, joka korostaa vapautta ja vastuuta, lähiyhteisöjen merkitystä, sekä inhimillistä ja luonnon kantokyvyn huomioivaa vastuullista taloudenpitoa. Arvopohjasta keskeisin vaikuttava tekijä on mielestäni ihmiskäsitys. Ihmisarvoa ei mitata rahalla. Kristillinen ihmiskäsitys on myös realistinen. Ihmisellä on vapaus valita hyvä, mutta ei aina toimi niin. Tässä epätäydellisessä maailmassa vastuullisen politiikan tärkeänä tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan toimivuus ihmisten heikkouksista huolimatta.

Kysymys 4) Mitä mielestäsi kuuluu puolueen varapuheenjohtajien ydintehtäviin? Missä tehtävissä sinulla on eniten vahvuuksia?

Varapuheenjohtajien ydintehtäviin kuuluu tukea puoluejohtoa yhteisen tehtävän toteuttamisessa. Hyvä yhteistyö kaikkien puolue-elinten sekä kentäntoimijoiden kanssa on tärkeää. Kuluneella kaudella meillä oli kullakin yhdessä sovitut vastuualueet, jotka muotoutuivat sekä puolueen tarpeiden että varapuheenjohtajien kiinnostusten pohjalta.

Mielestäni puheenjohtajiston tehtävät tulee katsoa ensin kokonaisuutena: Mitä puolue juuri nyt kipeimmin tarvitsee? Sen jälkeen jakaa nämä tehtävät valittavan puoluejohdon kesken. Tulevat kaksi vuotta ovat tärkeät puolueen saattamiseksi iskukuntoon seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kauden aikana puolue on oppositiossa ja profiilin nosto on mahdollinen terävillä avauksilla, jotka sopivat haastavat hallitusta, mutta tarjoavat realistisia vaihtoehtoja. Mielestäni alkukauden avaukset ovat olleet oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan sitä rohkeutta, jonka merkeissä kampanjoitiin eduskuntavaaleissa. Puoluejohdolla on oltava yhteinen näkemys strategisista linjoista.

Näen hyväksi, että varapuheenjohtajat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan myös eduskuntaryhmän toimintaan. Tässä olen ollut kaudellani aktiivinen. Eduskuntaryhmällä ja puolueella on eri resurssointi ja osin myös työkenttä. Politiikka ei kuitenkaan ole yksilölaji, meillä ei olisi yhtään kansanedustajaa ilman järjestökentän työtä. Kentällä tulee olla vahva edustus puheenjohtajistossa. Tällä saadaan myös vahva tuki ja yhteistyö kansanedustajiemme ja kentän välille.

Olen viettänyt suhteellisen paljon aikaa erityisjärjestöjen kanssa heti valintaani seuraavina kuukausina. Nuorilla, naisilla ja ruotsinkielisellä järjestöllä on kaikilla omat vahvuutensa ja osaamisensa, jotka tulee saattaa paremmin puolueväen tietoon. Yhteistyötä pitää syventää nykyisestä. Joissakin piireissä tähän suuntaan on jo edettykin. Ilman panostusta nuoriin, meillä ei ole liikkeenä tulevaisuutta. Nuoria pitää saada kuntavaaleihin ehdokkaaksi ja jos menestystä tulee myös vastuun paikoille.

Vahvuuteni varapuheenjohtajana on sitoutuneisuus puolueeseen ja sen tavoitteisiin. Olen kristillisdemokraatti, koska kristillisdemokratia on aatteena läheisin ja luontevin. Kestävä arvopohja antaa tukevan perustan vastuulliselle päätöksenteolle.

23.7.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Fenno-voi-maa

Yleinen periaate investoinneissa on, että mikäli hanke on varmuudella kannattava, ei omistajia tarvitse haalia maailman ääristä, sanoo Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Laura Peuhkuri

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen valmistelussa on ollut jo tähän mennessä monta mutkaa. Matkan varrella ovat vaihtuneet niin teknologiantoimittaja kuin osakkaatkin. Ministeri Rehn on todennut, että aikaa löytää ehdot täyttäviä sijoittajia on vielä kolmisen viikkoa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että suurin intressi hankkeen toteuttamiselle on ollut lupahakemuksen jättövaiheessa venäläisellä teknologiantoimittajalla.

– Eikö nyt ole jo korkea aika herätä ja laittaa hanke jäihin? Kysyy Peuhkuri.

Peuhkuria huolestuttaa se, että monien suomalaisten kuntien energiayhtiöt ovat sitoutuneet hankkeeseen ja maksamaan tulevasta sähköstä kiinteää – selvästi nykyistä markkinahintaa korkeampaa – hintaa. Omistajat katoavat hankkeen ympäriltä. Heinäkuun alussa mm. suomalaisista teollisuusyritysomistajista Valio laittoi oman osuutensa myyntiin.

– Yleinen periaate investoinneissa on, että mikäli hanke on varmuudella kannattava, ei omistajia tarvitse haalia maailman ääristä.
– Ydinvoima on osa suomalaista perussähköntuotantoa vielä pitkään, mutta näin hataralle pohjalle ei uutta ydinvoimalaitosta tule rakentaa, linjaa Peuhkuri.

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran KD-lehdessä 17.7.2015 otsikolla ”Ydinvoima ei taida kannattaa”

14.7.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Tsipraksen ruletti ja eurokriisi

Euroopan rahaliiton nitinä liitoksissaan on kuulunut jo vuosia. Rahaliittoon kuuluminen on tuonut pienelle valuutta-alueelle, kuten markkasuomi oli, vakautta hintoihin ja lainaa edullisella korolla. EMU:n rakenteelliset haasteet ja arkirealismi puskivat silmille suuren yleisön tietoisuuteen vasta USA:n finanssikriisin jälkeen. Muutama vuosi on nyt eletty tätä uutta ”tukipakettiaikaa”. Euroaluetta perustettaessa sovittiin rahapolitiikan harmonisoinnista, mutta finanssipolitiikan (eli julkisten valtion kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen) osalta valta jätettiin kansallisiin käsiin. Euroopan valuutta-alueen kriisi on osin johtunut siitä, että kansallista kulutusta ja etuisuuksia on rahoitettu yhteisen rahapolitiikan tuottamalla edullisella velalla. On siis otettu syömävelkaa entisen päälle. Kreikan tapauksessa kyse on erityisesti tästä ilmiöstä. Mutta halpa laina on aiheuttanut valtioiden syliin kaatuvia ongelmia myös muissa maissa sekä yksityissektorilla ja kotitalouksissa.

Ensimmäisten eurokriisin merkkien ilmettyä selvisi myös, se että Kreikan tie euromaaksi on ollut hyvin hämyinen ja sisältänyt jopa väärän tiedon antamista maan taloudellisest tilanteesta. Näinä viime päivinä joku keskustelija kysyi twitterissä, onko vaaka tasan kun Kreikka on velkaa Euroopalle valuuttaa mutta Eurooppa on Kreikalle kiitollisuuden velassa koko länsimaisen sivistyksen. Kyse ei ole nyt siitä, kyse on yhteisössä toimimisesta. Eurojärjestelmän ja koko valuutan uskottavuus riippuu luottamuksesta sekä yhteisön sisäpuolella että sen ulkopuolella.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ei näytä (edelleenkään) vakuuttaneen yhteisöä siitä, että hänen maansa ja kansansa on valmis velkojien taholta vaadittaviin toimiin. Hän sai asemansa ja vaalivoiton lupaamalla Kreikkalaisille, että hallitus neuvottelee inhimillisemmän tien ulos kriisistä. Syriza lupasi, että Kreikka ei enää nöyryytetä. Tämän mandaatin turvin tulosta velkojien kanssa ei kuitenkaan tullut. Suuri lainaerä jäi maksamatta kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Euroopan keskuspankin saatavat ovat vielä saamatta. Eräpäivä on ensi viikon maanantaina.

Kun sopua ei uuden hallituksen ponnistuksista huolimatta löytynyt ja tilanne kiristyi entisestään, järjestettiin kansanäänestys. Tämä äänestystulos, johon pääministeri nojasi saattoi euroryhmän jäsenet raivon partaalle. Kreikan pankit suljettiin ja nostorajoitukset tulivat voimaan, jotta järjestelmä voisi estää (tai hidastaa) talletusten joukkopaon. Valtiovarainministeri vaihtui lennossa julkisuuteen annettujen tietojen mukaan velkojien toiveesta. Ensimmäistä kertaa eurokriisin historiassa EU-tahot keskustelivat Kreikan mahdollisesta euroerosta ns. Grexit -vaihtoehdosta.

Eilen 13.6.2015 Euroopan valtioiden johdon maratonkokouksen jälkeen on ilmoitettu saavutetun neuvotteluratkaisu. Kreikalle ryhdytään valmistelemaan uutta tukipakettia sillä ehdolla, että maan parlamentti hyväksyy nopeutetulla aikataululla vaaditut keskeiset uudistukset. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen kuvasi tilannetta tuoreeltaan siten, että Kreikka on saatettu holhoukseen. Kansainvälisessä mediassa asiasta on uutisoitiin näyttävästi. BBC:n uutisessa pidettiin todennäköisenä, että tämä ruletti maksaa Tsiprasille tämän aseman ja johtaa Kreikan ennenaikaisiin vaaleihin. Seuraava askel on Kreikan parlamentin käsittely jo huomenna – keskiviikkona. Tällöin tulee saada ulos päätös, joka vahvistaa maan sitoutumisen euroryhmän asettamiin ehtoihin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on suhtautunut kriittisesti Kreikan lainoittamiseen. Sari Essayahin mukaan on Kreikan euroeron ja uuden pikapaketin välissä olemassa kolmas tie. Huominen tulee olemaan jännittävä etappi. Rivit ovat rakoilleet tuoreeltaan jo Kreikan hallituksessa. Mitä sanoo Kreikan parlamentti?

Euroopan Union taustalla on kaksi suurta tavoitetta: rauhan ja vakauden säilyttäminen poliittisestia ja taloudellisesti. Taustalla ovat repivät maailmansodat, jotka jakoivat Euroopan kipeällä tavalla. EU:n uskottavuus on nyt koetteella monin tavoin. Unioni on lähtenyt tukipakettien myötä kulkemaan yhteisvastuullisuuden tietä, joka johtaa yhtä tiiviimpään taloudelliseen integraatioon. Onko yhtään pidempään enää mahdollista kulkea kahta tietä: kunnioittaa kansallisvaltioiden suvereniteettia ja demokraattista päätöksentekoa, ja samalla luovuttaa enemmän valtaa EU:lle?

28.5.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Hallituksen linjaukset hyvinvointiriski pitkäaikaissairaille

Hallitus suunnittelee merkittäviä 150 miljoonan euron säästöjä lääkekorvauksiin, mutta leikkausten toteutustapa on vielä auki. Työelämästä syrjäytyneet sairaat ja senioriväestö ovat valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Välttämättömien lääkekustannusten nousu aiheuttaa selkeän riskin, että useat potilaat jättävät lääkkeet ottamatta. Täten sairaus etenee ja potilaan vointi huonee, jolloin tilanteen hoito maksaa jatkossa huomattavasti enemmän.

Myös ruokavaliokorvaus poistetaan, vaikka esim. keliakiaa sairastavien on syötävä kalliita kotimaisia viljoja korvaavia tuotteita pysyäkseen toimintakuntoisina. Keliakiaan ei ole lääkettä, vaan ainoastaan ruokavaliohoito.

Samaan aikaan kun trendinä on erikoissairaanhoidon palveluiden yhä suurempi keskittäminen, hallitus leikkaa lisäksi taksi-matkakorvauksia sekä pienentää joukkoliikennetukea. Tämä koskee kipeimmin mm. haja-asutusalueilla yksin asuvia vanhuksia, joilla ei ole saatavissa kyytiä terveydenhuoltoon naapureilta tai sukulaisilta.

Hallitus ilmaisee haluavansa tukea työntekoa ja myös osatyökykyisten työelämään osallistumista, mutta samalla heikentää panostusta työkyvyn ylläpitämiseen perumalla AURA-uudistuksen. Peruttavan uudistuksen tavoitteena oli tukea työssäkäyvien kuntoutuksen räätälöintiä yksilökohtaisesti ja yksilön oman työn erityistarpeet huomioivasti, sekä tiivistää työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä kuntoutusprosessissa. Hallituksen ohjelmaan sisältyy myös työssäkäyville sairausloman omavastuiden tiukentaminen.

Tällä hetkellä Suomen terveydenhoitojärjestelmä ja Kelan tukijärjestelmä mahdollistavat sen, että moni pitkäaikaissairas kykenee osallistumaan työelämään täysiaikaisesti. Sairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon panostamalla voidaan parantaa sekä inhimillistä hyvinvointia että luoda pitkällä tähtäimellä edellytyksiä paremmalle talouden tilalle.

22.4.2015
by Laura Peuhkuri
0 comments

Pohdintaa vaalituloksesta

Kristillisdemokraatit keräsivät kevään vaaleissa hieman yli 105 000 ääntä. Lämmin kiitos kaikille meitä äänestäneille ja ehdokkaille tukijoukkoineen, sekä muille, jotka olivat tavalla tai toisella mukana kevään vaalityössä! Onnittelut valituille kansanedustajille!

Vaalitulos oli puolueelle isku vyön alle. Ainoa vaalipiiri, jossa onnistuimme kasvattamaan äänimääräämme edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna oli Savo-Karjala ja siellä menestykseen siivitti Sari Essayahin valtava henkilökohtainen suosio, joka oli odotettavissa. Savo-Karjalassa tehtiin kuitenkin myös tiimityötä reippaassa yhteishengessä, mikä loi kentälle iloisen odottavaa tunnelmaa. Kaikkialla muualla äänimäärät putosivat verrattuna vaaleihin 2011. Hallitustyö painaa kannatusta kenties, mutta osin tulosta selittää myös erittäin vaikea kilpailutilanne sekä yleisesti että paikallisesti.

Istuvista kansanedustajista Päivi Räsänen ja Peter Östman ainoina onnistuivat pitämään paikkansa Hämeen ja Vaasan vaalipiireissä. Uudenmaan ja Pirkanmaan listoilla tulosta oli jännitettävä viime metreille. Uusiksi kansanedustajiksi tulivat valituksi Antero Laukkanen ja Sari Tanus. Näissä kansanedustajan saaneissa piireissä kaikkien ehdokkaiden kova vaalityö oli edellytys kansanedustajan paikan saamiseksi, kahdessa viimeksi mainitussa aivan erityisesti.

Kaakkois-Suomi on puolueen perinteisesti vahvaa kannatusaluetta ja lopulta edustajan paikan menettäminen juuri täältä oli shokkihoitoa. Emme tällä kertaa pystyneet keräämään riittävästi ääniä suurimpien kaupunkien Kouvolan ja Lappeenrannan alueella. Ehdokkaat tekivät kuitenkin kovasti työtä kautta piirin, eikä tunnelma vaaliteltoilla antanut viitteitä tällaisesta lopputuloksesta. Uuden vaalipiirin dynamiikasta on opittavaa tulevan varalle.

Kovaa työtä tehtiin itseään säästämättä myös muissa vaalipiireissä, josta edustajaa ei nyt saatu. Erityinen kiitos kaikille teille! Tosiasia on se, että 3,5% kannatuksella parempaa tulosta ei puolueena oikein voi odottaa. Toivon vilpittömästi, että tämä on pohjakosketus, josta voimme alkaa rakentaa kaiken oppimamme päälle kannatuksen kasvua. Erityismaininnan ansaitsevat myös KD Nuoret, joilla oli vaaleissa ehdolla monta valovoimaista ehdokasta ja jotka hyödynsivät ennakkoluulottomasti populaarikulttuuria ja modernia viestintää omassa kampanjassaan ‪#‎nuoretvaltaan‬

Kaikkien osaamista ja rohkeutta tarvitaan nyt eteenpäin menoon!

Julkaistu ensimmäisen kerran Facebook-sivuillani:

https://www.facebook.com/pages/Laura-Peuhkuri/186128124757412?fref=nf